Kaikki on hyvin, melkein.
Oikeudenkäynti meni suht hyvin, jännitti, mutta siellähän puhutaan ihmisille, nehän vain on tavallisia ihmisiä.
Siellä kyseltiin kaikkea että missä asuin, millä luokalla olin, mitä harrastin yms kaikkea mitä ne keksi kysyä.
En joutunu istumaan henkilön kans samassa tilassa, käytännössä.
Mie olin yläparvella ja Eino ala, äitin kohalla ei ollu yhtä hyvä tuuri, ja itkienhän se tuliki pois sieltä..

Ei saatu vielä tietää tuomiota, se saadaan tietoon 27.9, minun syntymäpäivänä, jipii.
Jännittää seki.

Kuitenki, kaikki ei silti ole menny niin hyvin ko mie ootin:
Ennen oikeudenkäyntiä näin painajaisia, itkin ja nukuin huonosti.
Oikeudenkäynnin jälkeen Itken, nukun huonosti ja näen painajaisia.

Aika näyttää että koska toivun asiasta, onhan tämä rankkaa...
Ja jos jollain on tulossa oikeudenkäyntiä hyväksikäytöistä yms muusta, voin kertoa, että millainen prosessi on!
Ottakaa vain yhteyttä! (: