Heräsin neljä kertaa yöllä siihen että luulin olevani myöhässä, lähetin jopa viestin opettajalle (unissani), jossa luki että: Sori mie en tule tänään tunnille, nukuin pommiin. Tulen huomenna!
Kello oli tuolloin kolme yöllä.
Seuraavan kerran heräsin neljältä, luulin taas että olen myöhässä. Tämän jälkeen sain nukuttua kuuteen mutta kiitos ihanan puhelimeni niin kalenterihälytys oli TAAS muuttunut tunnilla etuaikaan, ja heräsin kuudelta.
Olen tsempannu itteä tosi paljon eroon ja mie toivon että p-ystävän äiti ymmärtää minua ja tois mulle koiran välissä hoitoon, muuten otan Temun itelle.
Mie olen miettiny että mulla olis niiiiin paljon parempi olla nyt yksin, mulla on niin ahistunu olo siitä oikeudenkäynnistä, mistä tulee muuten päätös kirjallisena, päätetään Torstaina.
Sen ensimmäisen oikeudenkäynnin jälkeen mie en halunnu minkäänlaista läheisyyttä ja ymmärrystä keltään muulta ko koiralta, se ei sano mitään väärin missään välissä.
Tein eilen henkistä itsemurhaa.
Sie tiät että mie olen surkea puhumaan suoraan ko mie pelkään sinunreaktiota.
Mutta mie tiän että sie tiät tämän olevan eessä ja olen sulle yrittäny puhua mutta olen itelle vaikea.
Mie tarvin omaa aikaa ja rauhaa nyt,
tuntuu vaikealta päästää sinut mutta vaikeampaa jos viivyttelen...
Sori, Rakastan sinua silti!
Kommentit